2020

29.12.2020


Parin päivän päästä vuosi vaihtuu seuraavaan, joten mikä sen oivallisempi aika muistella mitä tämä kovin erikoinen vuosi piti sisällään

Vuosi alkoi agilityn parissa. Rudi juoksi huikean hienon hypärinollan, ja sai toisen LUVAn. Oli huippua päästä kisaamaan Rudin kanssa, ja toivottasti ensi vuonna olisi aikaa kisata enemmän. Tammikuussa Phoebe sai myös olla hallilla mukana hömppäilemässä. Se pääsikin yllättämään omaamalla hienon keskittymiskyvyn ja draivin. Hieno harrastuskoiran alku! Helmi-maaliskuussa nähtiin kavereita, ja Phoebe kävi myös kokeilemassa pentuagilitya. Hauskaa oli, mutta päätettiin keskittyä enemmän tokoon. Aksatauko ei kuitenkaan kauaa kestänyt, sillä nyt joulukuun lopulla Phoebe on alkanut opettelemaan agilityn alkeita.

Rudi aksaamassa marraskuussa. Kuva: Kerttu Tuomi
Rudi aksaamassa marraskuussa. Kuva: Kerttu Tuomi
Phoebe ja siskonsa Sita
Phoebe ja siskonsa Sita

Huhtikuussa Phoebe välikuvattiin, ja sieltä löytyi lievä vinolantio. Keväällä myös Rudi kävi eläinlääkärissä ihmeellisen polvioireilun takia. Polvessa näkyi röntgenkuvissa turvotusta, mutta lopulta muuta fyysistä sieltä ei löytynyt. Palattiin hiljalleen normiliikuntaan ja oireet katosivat. Loppukevät meni pitkälti myös kavereiden näkemisessä.


Kesäkuussa koitti kauan odotettu hetki, kun hain ihanan puolalaisen neidin Jinxin Liettuan etelärajalta. Tämä oli ehdottomasti yksi unohtumattomista hetkistä, sillä en ollut ennen ajanut näin pitkää matkaa yksin, ja tuliaisena minulla oli ensimmäinen ulkomaantuontini. Kesäkuun Jinx vietti minun luonani, ja pääsin tutustumaan siihen paremmin. Ihanan fiksu ja reipas tyttö, joka sopeutui saman tien elämään Suomessa. Uusia koiratuttavuuksia, eläintarvikeliikkeitä ja paljon muuta ehdittiin nähdä Jinxin kanssa kunnes heinäkuussa pikkumusta muutti sijoituskotiinsa Kuopioon.

Jinx 5kk
Jinx 5kk
Pärppy ja Piipi helteisessä Helsingissä
Pärppy ja Piipi helteisessä Helsingissä

Heinäkuussa oli Phoeben vuoro saikkuilla, kun sen oikea takajalka alkoi oireilemaan mystisesti. Syy oireilulle (oikean lonkan ligamentin vaurio) löytyi nopeasti ja sitä hoidettiin tehokkaasti fysioterapialla ja vesijuoksulla. Iso kiitos Ulla Tuomi (Espoon Eläinfysioterapia)!

Elokuussa olikin vuoden ainoat "normaalit" tapahtumat. Rudi starttasi maastoderbyissä ja suoriutui hienosti 4. sijalle. erityisen ylpeä olen Rudin finaalijuoksusta: vaikka vieherikko kävi radan toisessa päässä, Rudi jäi vieheelle ja jaksoi hyvin loppuun asti odottelusta huolimatta. Toinen tapahtuma elokuulle oli Jinxin pentunäyttely. Tulokset olivat oikein hienot: VSP-pentu hienolla, koiran näköisellä arvostelulla. Jinx on kyllä ylittänyt odotukseni niin luonteen kuin ulkonäön puolesta! Kaunis ja reipas pentu.

Rudi juoksi itsensä taas parhaan neljän joukkoon elokuussa
Rudi juoksi itsensä taas parhaan neljän joukkoon elokuussa
Jinx 6kk VSP-pentu
Jinx 6kk VSP-pentu


Syyskuu oli vähän hiljaisempi. Phoebea kuntoutettiin, Rudi juoksi radalla ja muuten nähtiin kavereita ja nautittiin hyvistä ulkoiluilmoista. Rudi onkin tämän vuoden aikana parantanut omia ennätyksiään hienosti radalla. Ennätykset tällä kaudella ovat olleet 18,66s/280m; 23,74s/350m; 32,66s/480m. Oikein hienoja aikoja sekalinjaiselta vauhtipojalta. Syyskuussa kisattiin myös agilityssa pitkän kisatauon jälkeen. Menestystä ei tullut, mutta hauskaa meillä oli. Lokakuussa selviteltiin Piipin erikoisia juoksuja. Syy selvisi pitkän ihmettelyn jälkeen, ja normaalin valeraskauden jälkeen Phoebe on toipunut juoksuistaan täysin. Lokakuussa taas nähtiin kavereita, ja olin myös mukana järjestämässä HAKA-päivää. Samoissa merkissä meni myös marraskuu: nähtiin kavereita ja nautittiin syksystä. Lokakuussa alkoi kuitenkin yksi uudempi juttu: aloin järjestämään whippetien yhteistreenejä pääkaupunkiseudulla. Aloitettiin tokon/rally-tokon treenaamisella Kompassilla, ja pienestä treeniporukasta kasvoi aina vaan isompi. Marraskuun lopssa treenattiin jo ekat agilitytreenit whippetporukalla.

Joulukuu jatkui agilityteemalla: useat treenit saatiin järjestetettyä joulukuun aikana, ja monta tuntia kului hallilla niin itse treenatessa kuin kouluttaessa. On ollut ihanaa päästä kouluttamaan ihania whippetejä ja näkemään vanhoja ja uusia tuttavuuksia whippetagilityn parissa!

Phoebe ja Victoria
Phoebe ja Victoria
Rudi agilityssa. Kuva: Kerttu Tuomi
Rudi agilityssa. Kuva: Kerttu Tuomi


Entäs ensi vuosi? Toiveissa on ainakin normaalimpi maailmantilanne, mutta vaikka sitä ei meille suotaisi, ainakin on alkuvuodeksi tekemistä. Tammi-helmikuussa koulutan agilitya Koirakeitaalla joka lauantai klo 13-17. Puuhaa siis riittää, enkä malta odottaa näiden treenien alkamista. Jos treenit kiinnostavat, Facebook-ryhmästä voi kysellä yksittäisiin treeneihin peruutuspaikkoja.

Ensi vuodelta odotan kyllä ehkäpä eniten kisoja. Rudilla on jo kaksi ratasertiä taskussa, joten kolmea viimeistä lähdetään metsästämään. Phoebella olisi ensi vuonna myös ensikausi tiedossa. Vielä saa hetken jännittää että kummassa sarjassa Phoebe kisaa, sillä en ole saanut vielä aikaiseksi mittauttaa sitä. Myös sijoituskoira Jinx tulee kisaikään ensi vuonna, joten ehkäpä tytöt pääsevät kisaamaan samoissa karkeloissa.

Rudille ensi kausi taitaa olla maastojen osalta vähän hiljaisempi. Me keskitytään enemmän agilityyn, kun maastopuolelta ei sen kummempia tavoitteita enää ole. Ja ratapuolella keskitytään sertien metsästämiseen sekä harkkakaverina toimimiseen. Tänä vuonna Rudi osoittikin olevansa oikein kiva ja reilu treeni- ja koejuoksukaveri, niin se voisi ensi kaudella olla enemmänkin avuksi kisakirjojen saamisessa.

Tämä vuosi ei ehkä ollut kisojen osalta yhtä tapahtumarikas kuin edelliset, mutta oli mukavaa päästä näkemään vanhoja ja uusia tuttavuuksia. Erityisen tyytyväinen olen kuitenkin whippetien yhteistreeneihin mihin olen laittanut paljon aikaa ja energiaa. Kouluttaminen on kivaa, ja on ihana nähdä whippetit (ja whippetihmiset!) yhdessä samassa paikassa yhteisellä asialla.


Piipi kurvailee
Piipi kurvailee
Jinx 4kk
Jinx 4kk